Kommentoitavat raportit

Perhehoitotyö lastensuojelussa ja lasten laatusuosituksett

Perhehoitotyö lastensuojelussa ja lasten laatusuosituksett

by Laura Pauliina Kernen -
Number of replies: 1

 

Tutustuin tehtävässäni perhehoitotyöhön ja sen määritelmiin THL.n sivuilla,lasten laatusuosituksiin sekä Pesäpuu Ry.n toimintaan. Perhehoitotyötä säätelee perhehoitolaki. Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. 

Perhehoitoa käytetään avohuollon sijoitustoimenpiteenä tai lastensuojelun asiakkaan jälkihoitotyössä. Perhehoitajat voivat toimia myös tukiperheenä, tämä toiminta kuuluu yleiseen sosiaalipalveluun (Sosiaalihuoltolaki 28§). 

 

Lastensuojelussa lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle, puhutaan sijaishuollostaSijaishuollossa ensisijaisesti käytetään perhehoitoa, sen jälkeen vasta laitossijoitusta. Perhehoitotyössä kartoitetaan lapsen- tai nuoren tarpeet ja räätälöidään perhehoitotyön palveluverkosto yksilöllisesti tarpeiden mukaan. Sijoitusta suunniteltaessa on aina otettava huomioon lapsen tai nuoren tarpeet, sisarussuhteet ja läheisten ihmisten yhteydenpito ja hoidon jatkuvuus. Sijoituksessa perhehoitoon otettava huomioon myös kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen tausta. (Lastensuojelulaki 50§, 41§). 

 

Pesäpuu Ry- on valtakunnallinen järjestö, joka kehittää perhehoito- ja tukiperhetyötä. Se järjestää valmennuksia sijais- tai adoptioperheeksi aikoville aikuisille. Valmennus on nimeltään PRIDE- valmennus. Pesäpuu Ry tukee myös tutkimus ja opetustyötä, mikä liittyy perhehoitotyön kehittämiseen. 

 

Lasten laatimista perhehoitotyön laatusuosituksista nousivat lasten itsensä kehittämät teemat. Ne olivat inhimillisiä perustarpeisiin liittyviä seikkoja. Lapset olivat saaneet itse määritellä, millainen on hyvä sijaisperhe. He olivat listanneet alla olevia seikkoja: 

  • On tärkeää, että lapsella on koti 

  • On tärkeää, että aikuinen on kiltti lapselle 

  • Kiltti aikuinen ei huuda lapselle, huolehtii lapsesta, oleilee lapsen kanssa, antaa viikkorahaa, ei lyös lasta ja päästää kouluun. 

  • On tärkeää, että aikuinen halaa lasta ja pitää lapsesta huolta. 

  • Hyvässä sijaisperheessä lapsi saa ruokaa ja hänellä on sänky. 

 

Nämä asiat saattavat olla meille itsestään selviä, mutta sijoitetulle tai huostaanotetulle lapselle ne voivat ovat asioita, jotka heille eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä.  Lasten määrittelemissä oikeuksissa nousee esille ihmisen kehityksen kannalta olellisimmat perustarpeet, tarve turvaan, ravintoon, rakkauteen ja huolenpitoon sekä arvostetuksi tulemisen ja itsensä toteuttamisen tarve. Samoja teemoja nousee esille jo Maslowin tarvehierarkiassa. 

 

 

 

 

In reply to Laura Pauliina Kernen

Vs: Perhehoitotyö lastensuojelussa ja lasten laatusuosituksett

by Serja Sisko Marjatta Metsnen -
Hei Laura!

Kiitos kirjoituksestasi, oli mielenkiintoista lukea sitä.

Perhehoito voi toteutua monen ikäisillä lapsilla, nuorilla ja vanhuksilla. Kirjoituksessasi kerroit, että perhehoitajia lasten ja nuorten osalta kutsutaan sijaisvanhemmiksi. Jäin miettimään tilannetta, jossa esimerkiksi lapsen sairaus voisi olla yksi syy perhehoitoon. Vanhempien jaksaminen tai heidän työssäkäynti voisi luoda tarpeen lapsen kotona tapahtuvalle perhehoidolle. Vai voidaanko tällöin puhua perhehoidosta?

Lapsen ja nuoren turvallisen elämän takaamiseksi on tärkeää, että hänellä on aikuisia, joihin luottaa ja joilta saa tukea ja apua terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Perhehoito sijoitetulle lapselle tai nuorelle on ajatuksissani laitoshuoltoa parempi tilanne. Lapselle tai nuorelle on tärkeää saada pitää yllä kontakteja läheisiin, isovanhempiin ja muihin elämän tärkeisiin ihmissuhteisiin, turvallisesti.

Lista lasten laatimista perhehoitotyön laatuesityksistä on lista siitä, mitä lapsen elämään pitäisi normaalistikin kuulua. YK:n lasten oikeuksissa on samoja teemoja, jotka löytyy listasta. Tällaisia ovat esimerkiksi, että lapsella tulee olla koti, vanhemmat tai huoltajat jotka huolehtivat, hoitavat, eivät käyttäydy väkivaltaisesti ja lapsella on oikeus käydä koulua. Lapsella on oikeus saada hoivaa, huolenpitoa , rakkautta ja turvaa. Vanhempien ollessa tilanteessa, jossa he eivät osaa tai kykene näin toimimaan, on tärkeää, että yhteiskunnan tukitoimien avulla lapsi voi saavuttaa näitä oikeuksiaan esimerkiksi sijaishoidon kautta.