Keskustelualue: Mediaseuranta

Mediaseuranta

Mediaseuranta

by Laura Pauliina Kernen -
Number of replies: 2

Mediaseuranta 


Seurasin mediaa maalis-huhtikuussa 2020. Valitsin kolme artikkelia, jotka käsittelivät työikäisten terveyttä. Yksi artikkeli on Helsingin Sanomien, toinen Ylen ja kolmas Iltasanomien.  Halusin valita eri medioista artikkelit ja tarkastella, millä tavalla asiaa lähestytään ja minkä tasoisesti asiaa tarkastellaan. Onko sisältö asia vai lähinnä viihdepitoista?

Ensimmäinen artikkeli oli julkaistu Helsingin Sanomissa 6.3. 2020 Kotimaa- osuudessa. Artikkeli on otstikoitu näin: “Suomalaiselta terveys­jätiltä hälyttävä ennuste: Joka neljännellä nelikymppisellä on vähintään yksi työkyvyttömyyteen johtava riskitekijä Selkäkivut, mielenterveysongelmat ja ylipaino vaivaavat 40–45-vuotiaita.” Artikkeli perustui Terveystalon 1,7miljoonaan diagnoosiin perustuvat terveystiedot ja kymmeniä tuhansia terveyskyselyitä. Ennuste on osa “Kuinka Suomi voi ja miten hyvinvointimme voisi parantua”- hankkeeseen.

Artikkeli käsitteli yleisimipien keski-ikäisten terveysongelmien vaikutusta jäljellä olevaan työuraan. Ennuste on heikko, sillä vain joka kolmas nelikymppinen on artikkelin mukaan normaalipainoinen sekä yleisimpiä työkykyä heikentäviä seikkoja ovat masennus, ahdistus, unettomuus sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuten selkäkivut. Artikkelissa todetaan, että terveyden edistämistä pitäisi kohdentaa suorittavan työn tekijöihin enemmän, kun asiantuntijaroolissa oleviiin, koska ongelmat kasaantuvat aineiston mukaan raskasta ja suorittavaa työtä tekeville.

Aineisto pitäisi analysoida mielestäni tieteellisesti ja asiantuntevasti. Tässä artikkelissa ei ole varsinaista lähdettä tutkimusaineistoon, joten vaikka tulokset eivät yllätä, emme voi käyttää niitä varsinaisina luotettavina lähteinä Suomalaisten terveydestä.


Toinen artikkeli on poimittu Ylen verkkosivuilta 7.4. 2020. On otsikoitu näin: Tilasto: Suomalaisella on toistakymmentä vuotta vähemmän terveitä elinvuosia kuin ruotsalaisella – THL:n mukaan EU:n luvut johtavat harhaan. Yli viisi vuotta pidempi elinikä lisää naisilla vain vähän terveitä elinvuosia miehiin verrattuna. Artikkeli perustuu EUROSTAT- tilastokeskuksen eurooppalaiseen kyselyyn, jossa kysyttiin terveyden kokemuksia viimeisen kuukauden ajalta. Suomi sijoittui tilastossa aivan häntäpäähän. Suomea ennen oli esim. Romania, jossa tiedämme terveydenhuollon olevan aivan eri tasoa, kuin Suomessa.


THL.n tutkimusohjelmajohtaja Seppo Koskinen näkee tutkimuksen olevan todella harhaanjohtava, sillä vastaajien kieli- ja kulttuurierot vääristävät kyselyn tuloksia. “Kyselyn mukaan suomalaisilla naisilla olisi elämässään 29 sairasta elinvuotta, kun taas esimerkiksi ruotsalaisilla, bulgarialaisilla ja maltalaisilla naisilla niitä olisi 11–12 vuotta. Mikään muu sairastavuutta kuvaava tieto ei tue tätä havaintoa, Koskinen sanoo.”

Itse näen tällaisten julkaisujen valtamediassa olevan journalistiselta tasoltaan erittäin huonoja. Ihmisiä johdetaan harhaan, saatetaan jopa muuttaa ajattelua omaa terveydenhuoltoa vastaan. Tällaisia artikkeleita voidaan alkaa käyttämään jopa populistisia tarkoituksia varten. Mikä Suomalaisten terveyteen tulee, uskon, että olemme menossa parempaan suuntaan ja ihmisten eliniän päinvastoin nousevan.



Kolmantena artikkelina 24.4. 2020 Iltasanomat kirjoittaa, että Masennukseen sairastuneet ovat suuremmassa riskissä sairastua tyypin 2- diabetekseen. Masennukseen sairastuu joka seitsemäs suomalainen elämänsä aikaan. Artikkelin väittämä perustuu japanilaiseen tutkimukseen, jossa oli seurattu 99 000 t. 20-79t.Japanilaista. Osalla henkilöistä oli aloitettu masennuslääkitys ja n. puolella ei. Tutkimus on julkaistu Diabetes Care- lehdessä, aikaa ei ole mainittu eikä lähdettä ole artikkelin tueksi.


Diabetes on suomessa kansantauti, mutta sen yhteyttä masennukseen pitäisi tutkia laajemmin ja tehdä kotimaista tutkimusta. En anna paljoa painoarvoa ko. Artikkelille. Ihmisten terveydestä on mediassa paljon artikkeleita. Tutkimuksellista arvoa ei voi näille artikkeleille antaa. Valitettavasti osa kansaa lukee näitä ja uskoo, että nämä väittämätolisivat tosia. Se on huolestuttavaa.



Helsingin Sanomat 2.3. 2020 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006423153.html

Ylen Verkkojulkaisu 7.4. 2020 https://yle.fi/uutiset/3-11296111

Ilta Sanomat 24.4. 2020 https://www.is.fi/terveys/art-2000006485326.html



In reply to Laura Pauliina Kernen

Re: Mediaseuranta

by Tanja Lindqvist -
Tehtävän kommentointi

Huomasin, että koit journalistisen tason kaikkien tarkkailuun valitsemasi artikkelin kohdalla hieman huolestuttavaksi tai harhaanjohtavaksi. Ajattelitko, että ne saattaisivat myös toisaalta toimia herättelijöinä lisätiedon hakuun? Koska koit artikkelien laadun olevan kehnoa, olisitko halunnut vaihtaa tarkasteluun ottamistasi artikkeleista yhden tai useamman?
Omassa seurannassa huomasin, että Iltasanoman artikkeli oli todella kompakti referaatti liikunnasta ja terveydestä, jonka kautta saatu tiedon määrä ei vastannut omaan tarvettani. Toisaalta kuitenkin ajattelin, että se mitä, terveydenhuoltoalan ammattilaisena, kaipaan ja toivon artikkelista löytyvän, ei välttämättä ole sama kuin mitä joku toinen haluaa lukea.
Lihavuus, masennus ja uni, tai sen vähyys, tuntuvat olevan tämän hetken trendejä ja niitä eri suunnista käsitteleviä artikkeleita löytyy paljon. Näiden artikkelien laatu vaihtelee, mutta toisaalta on varsin mielenkiintoista huomata, että aina esim. iltapäivälehti lähteenä ei tarkoita, että artikkeli on täysin asian sivusta/ siinä ei ole mitään perää. On osittain lukijan vastuulla suodattaa arvokastieto täysin humpuukista. Ehkäpä näin kannustetaan myös kehittämään kriittistä ajattelua. Täytyy kyllä myöntää, että jos artikkelilla peilataan tutkimuksesta saatua tietoa niin oletan tutkimuksen tietojen löytyvän artikkelista. Lukemistani artikkeleissa kahdessa oli peilattu tutkimusta toisessa kattavammin ja toisessa varsin suppeasti, mutta kummastakin löytyi tiedot alkuperäisistä artikkeleista.
Diabeteksen ja masennuksen yhteyttä on tutkittu useammassakin tutkimuksessa esim.USA:ssa ja Taiwanissa ja tutkimustuloksia on tieteellisesti tarkasteltu laaja- alaisesti. Mielenkiintoista oli huomata, että tarkastelussa Iltalehti oli maininnut Diabetes Care- lehden, muttei linkkiä tutkimukseen. Duodecimin uutispalvelussa oli juuri hiljattain aivan samanlainen aloitus kuin mitä olit laittanut Iltalehdestä tarkkailemiseksi ja jäinkin miettimään, että oliko tuo Iltalehden artikkeli mahdollisesti koonti tuosta Duodecimin uutispalvelun artikkelista ja olisiko tuo tutkimus mahdollisesti löytynyt sitä kautta. Diabetes on yleinen kansantauti suomalaisten keskuudessa eikä masennuskaan harvinaista ole joten olisi erittäin mielenkiintoista tutustua tuohon tutkimukseen ja katsoa kuinka pelattavissa se on yhteiskuntaamme.

Oli mielenkiintoista tutustua mediaseurantaasi, sen tuloksiin ja rakentavaan kommentointiin. Itse jäin pohtimaan, että ajankohta ja COVID- 19 tilanne näkyy siinä että mediasta oli haasteellista löytää Korona aiheiden ulkopuolista laaja- alaista materiaalia. Yksittäisiä artikkeleita löytyi, mutta sai todellakin seuloa mediaa, että löysi kolme erilaista ja samalla mielenkiinnon herättävää artikkelia.
In reply to Laura Pauliina Kernen

Vs: Mediaseuranta

by Liisa Maarit Raatikainen -
Itse seurasin mediaa netin välityksellä ja minusta näyttää, että siellä artikkeleissa on linkit seuraavaan artikkeliin tai tutkimuksiin. Nämä eivät varmasti näyttäydy samalla tavalla luettavissa lehdissä, joten luettaessa osa tiedosta jää salaisuuksien taakse. Media on otsikoinneista tehnyt aina liioiteltuja, mutta onko niiden tarkoitus kuitenkin herätellä lukijoita lukemaan aiheesta enemmän. Oletan, että suomalaiset hakevat tietoa enemmän kuin mitä siitä on lehdissä kerrottu ja aika harva tulee harhaanjohdetuksi lehti uutisointien avulla. Mutta kyllä joitain tullaan varmaan harhaanjohtamaan erilaisilla artikkeileilla.

Hyvät artikkelit olit löytänyt ja mielenkiintoisesti esitetyt asiat.