Oppimistehtävän 3 palautus ja keskustelu

Terveys ihmisoikeutena

Terveys ihmisoikeutena

by Maiju Liisa Katriina Hannonen -
Number of replies: 3

Oikeus terveyteen tarkoittaa, että kaikilla tulisi olla mahdollisuus saada tarvittavia terveydenhuoltopalveluja, missä ja milloin tahansa, ilman pelkoa hoidon aiheuttamasta taloudellisesta taakasta. Myöskään köyhyyden ei tulisi olla este hoidon saamiselle. Oikeus terveyteen on myös muutakin kuin pelkkää terveydenhuoltoa tai sairaanhoitoa. Ihmisoikeuksien mukaisesti se on myös oikeutta puhtaaseen juomaveteen, hyvään ravitsemukseen, turvalliseen asumiseen, opiskelumahdollisuuteen sekä turvallisiin työolosuhteisiin (Gheybreyesus 2017). Suomessa oikeus terveyteen toteutuu WHO:n mukaisesti hyvin.

Erilaisilla terveyspalveluilla voidaan parantaa väestön terveyttä, mutta terveyteen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten elintavat, työ, koulutus, toimeentulo, kulttuuri ja terveyskäyttäytyminen. Näihin tekijöihin vaikuttamalla voidaan parantaa väestön terveyttä. Perustuslain mukaisesti julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä terveyttä. Palveluita voi tuottaa sekä julkinen sektori että yksityiset yritykset ja järjestöt (Terveydenhuolto Suomessa 2013).

Terveys nähdään siis paljolti terveyden edistämisenä, ohjauksena ja neuvontana. Suomalaiset saavat samalla tavalla terveyttä edistävää ohjausta ja neuvontaa jo esiopetuksesta alkaen. Lapsille opastetaan terveellistä ruokavaliota, hygienian merkitystä sekä liikunnan tärkeyttä jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Samantapaista opastusta lapset ja nuoret saavat ikätasonsa mukaisesti koulussa, aina oppivelvollisuusiän päättymiseen saakka. Lapsien osalta terveyden edistämisestä ja terveyden ylläpidosta ovat vastuussa pääasiallisesti vanhemmat. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän nuoret ovat vastuussa omasta terveydestään.

Sairausvakuutus on osa sosiaaliturvaa, ja esimerkiksi sairausvakuutuksesta maksetaan asiakkaalle korvaus yksityislääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä vastaanottopalkkiosta (Terveydenhuolto Suomessa 2013). Tästä johtuen terveydenhuoltopalvelut ovat todellisiin kustannuksiinsa nähden taloudellisesti helposti monen saatavilla. Mikäli taloudellisia ongelmia ilmenee, voidaan erikseen miettiä maksusitoumuksia ja muita mahdollisia keinoja, joilla saadaan terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa kaikille.

Suomessa potilaan on päästävä julkiseen terveydenhuoltoon kohtuullisessa, viimeistään terveydenhuoltolaissa säädetyssä enimmäisajassa. Akuuttiin, ensiapuluontoiseen hoitoon on päästävä heti riippumatta siitä, missä potilas asuu (Terveydenhuolto Suomessa 2013). Tämä asettaa mielestäni kaikki suomalaiset samalle viivalle perusterveydenhuollon osalta. Kukaan ei voi etuilla julkisen terveydenhoidon jonossa tarpeellisen hoidon saamisessa rahalla, tosin tarvittavaa hoitoa voi halutessaan hakea myös yksityisiltä toimijoilta. Näitäkään palveluja varten ei tarvitse välttämättä olla äveriäs, sillä usein käytössä on erilaisia tapaturma- ja sairaskuluvakuutuksia, joiden turvin voi hakeutua nopeammin hoitoon yksityiselle puolelle.

Omasta mielestäni suomalaisten oikeus terveyteen on vielä toistaiseksi kohtalaisen hyvällä mallilla. Yhtäläisen perusopetuksen kautta jokaisella on ainakin teoreettinen mahdollisuus oppia oman terveyden edistämistä jo lapsesta alkaen, ja hoidon saamisen kannalta kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus riittävään ja laadukkaaseen perusterveydenhuoltoon sekä tarvittaessa myös erikoissairaanhoitoon. Monissa muissa maissa ei ole käytössä samantapaista sosiaaliturvaa kuin Suomessa, jolloin hoidon saaminen on kiinni siitä, onko yksilöllä varaa hakeutua hoitoon, tai onko hänellä riittävän kattavat vakuutukset joko yksilönä tai työntekijänä.

 

Lähteet:

Terveydenhuolto Suomessa. 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö. Esitteitä 2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/69928/URN_ISBN_978-952-00-3389-7.pdf luettu 4.5.2020

Gheybreyesus, T.A. 2017. Health is a fundamental human right. World Health Organisation. https://www.who.int/mediacentre/news/statements/fundamental-human-right/en/  luettu 4.5.2020


In reply to Maiju Liisa Katriina Hannonen

Re: Terveys ihmisoikeutena

by Tanja Lindqvist -
Moi

tarkasteltaessa oikeutta terveyteen huomaa, että Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa säädetään oikeudesta terveyteen. Meillä on myös lainsäädäntöä, joka takaa kansalaisille tarvittavia terveydenhuoltopalveluita eli kaikki on hyvin ja toimii, onko asia näin selvää?

Kansainväliset sopimukset asettavat minimi velvoitteet erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ja perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja välttämättömään huolenpitoon. Nykyisen lainsäädännön pitäisi turvata kiireellinen hoitoon pääsy kaikille ryhmille. THL:n selvityksen mukaan paperittomat, eli Suomessa ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta olevat henkilöt, jäävät usein ilman hoitoa tai heidän terveyspalvelunsa eivät toteudu Suomessa asianmukaisesti. (STM). Haasteeksi on paperittomien kohdalla osoittautunut, että kiireellinen hoito tulkitaan usein ainoastaan päivystykselliseksi hoidoksi. Kiireelliseksi hoidoksi ei yleisesti ole luettu esimerkiksi neuvolapalveluita tai vakaviksi luettujen kroonisten sairauksien hoitoa. (Paperittomat, Lääkäriliitto 2015). Oikeus terveydenhoitoon ja sitä kautta terveyteen ei paperittomien kohdalla Suomessa toteudu.

Olit tekstissäsi monipuolisesti nostanut esiin sairausvakuutuksen ja sen merkityksen kansalaisten terveydenhuollon kustannusten tasa- arvoisuuteen. Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuja ohjaa lainsäädäntö ja asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on maksujen säilyminen kohtuullisina, että palveluiden hinta tai maksut eivät nousisi esteeksi palveluihin hakeutumiselle. Sairaanhoidon kustannus järjestelmiä löytyy monenlaisia maailmasta ja hieman pienemmässä mittakaavassa euroopastakin. Esimerkiksi Englannissa terveydenhoito ei ole “maksullista” asiakkaalle erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, mutta palvelut katetaan kuitenkin veroilla. Tämä maksuttomuus lisää periaatteessa kansalaisten tasavertaista oikeutta terveyteen, mutta siinä on myös negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon osastopaikkoja käytetään ns. perushoitoon, kun esimerkiksi pitkäaikaishoitokotipaikat ovat maksullisia, mutta sairaalan eivät.

Tekstisi oli mielenkiintoista ja monipuolista luettavaa, joka herätti ajatuksia, kiitos!

Lähteet:
Lääkäriliitto. 2015. https://www.laakariliitto.fi/uutiset/kannanotot/oikeus-terveyteen-turvattava-jokaiselle-ihmiselle-myos-paperittomalle/.
Paperittomat- hanke. Oikeus terveyteen. http://www.paperittomat.fi/?page_id=347
STM. 2020. https://stm.fi/paperittomien-terveydenhuolto.
In reply to Tanja Lindqvist

Vs: Re: Terveys ihmisoikeutena

by Liisa Maarit Raatikainen -
Hei,

Lainsäädäntö tosiaan turvaa minimin ja asiakasmaksut pidetään julkisessa terveydenhuollossa kohtuudessa. Siitä huolimatta moni joutuu miettimään lähtemistä tutkimuksiin ja lääkäriin, sillä kustannukset ja lääkkeiden kustannukset voivat ylittää taloudelliset mahdollisuudet. Ihmiset pyrkivät pärjäämään omillaan ja tietoa kaikista oikeuksista ei ole. Kulttuurin vaikutus terveyden edistämiseen on mielenkiintoinen ja vaikuttaa varmasti nyt ja tulevaisuudessa. Sen pienin osa on perheenä toimiminen terveydenedistämisessä. Tässäkin perinteet voivat vaikuttaa vielä vuosien ja sukupolvien päästä ja muutos tapahtuu vähän kerrassaan. Töitä tilanteen muuttamiseksi on tehtävä ja ymmärrettävä mikä muutos vaikuttaa mihin toimintaan omalla ja lasten kohdalla.

Minua edeltävällä sukupolvelle on liikunta ollut välttämättömyys hoidetteaessa asioita aikana ennen omien autojen yleistymistä. Nyt liikunnasta on tullut harrastus, jota varten lähdetään kotoa pois erilaisille harrastuspaikoille tai saleille. Ei tarvita kantaa vesiä sisään ja ulos samalla tavalla kuin aiemmin eli kotitöihin perustuva arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti. Toisaalta työstä on tullut entistä hektisempää ja saavutettavuus on osalla oltava koko aikaista, joten työ on muodostunut suureksi osaksi elämää. Valintoja on tehtävä jokainen päivä ja paljon puhutut ruuhkavuodet ovat todella olemassa. Aina ei oma terveys ja sen edistäminen ole jaksamisen ykkösasia vaan sijoittuu tukirakenteista huolimatta aika alhaiselle tasolle.

Olit käynyt tekstissäsi terveyden edistämistä läpi monipuolisesti. Sitä oli mielenkiintoista lukea ja herätti ajatuksia. Kiitos.
In reply to Tanja Lindqvist

Re: Terveys ihmisoikeutena

by Laura Pauliina Kernen -
"Kansainväliset sopimukset asettavat minimi velvoitteet erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ja perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja välttämättömään huolenpitoon. Nykyisen lainsäädännön pitäisi turvata kiireellinen hoitoon pääsy kaikille ryhmille. THL:n selvityksen mukaan paperittomat, eli Suomessa ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta olevat henkilöt, jäävät usein ilman hoitoa tai heidän terveyspalvelunsa eivät toteudu Suomessa asianmukaisesti. (STM). Haasteeksi on paperittomien kohdalla osoittautunut, että kiireellinen hoito tulkitaan usein ainoastaan päivystykselliseksi hoidoksi. Kiireelliseksi hoidoksi ei yleisesti ole luettu esimerkiksi neuvolapalveluita tai vakaviksi luettujen kroonisten sairauksien hoitoa. (Paperittomat, Lääkäriliitto 2015). Oikeus terveydenhoitoon ja sitä kautta terveyteen ei paperittomien kohdalla Suomessa toteudu."

Jäin pohtimaan edellistä kappaletta kirjoituksestasi. Luin juuri sanomalehdestä, että koronaan sairastunut paperiton ei saa suomessa ilmaista hoitoa. Suomessa on paljon paperittomia, ei vain kerjäläisiä, vaan niitä jotka ovaat jääneet kielteisen turvapaikkapäätöksen takia suomeen ns. maan alle. Eivät ole poistuneet maasta, vaikka olisi pitänyt. Eikö heille silti pitäisi taata hoito akuuttina hoitona, koska tauti on henkeä uhkaava?
Onko tosiaan niin, ettei meidän sairaaloihimme mahdu muut kun oleskeluluvan saaneet? Mitä tarkoittaa, että hoito on maksullista? Silloin paperiton ei hakeudu avun piiriin, koska pelkää joutuvansa karkoitetuksi kotimaahansa. Onko oikeudenmukaista rajata heikossa asemassa olevien ihmisten pääsy hoitoon?

En ole huolissani diplomaateista, vaan esim. kolmansista maista tulevista opiskelijoista, joilla ei ole varaa maksaa satoja euroja hoidosta, jos he sairastuvat koronaan. Asia nousee pinnalle vasta, kun joku ulkomaalainen kuolee suomessa sairastuttuansa korona-virukseen. Minusta korona pitäisi laskea sellaiseksi virukseksi, että se täyttää hoitoon pääsyn krtiteerit kaikille suomessa oleskeleville. Tauti myös tarttuu ja leviää oppilaitoksissa, jos ei hoitoon voi hakeutua. Onneksi ministeriö ottaa asian käsittelyyn ja asuaan saadaan toivottavasti muutos inhimillisempään suuntaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006514631.html?ref=rss
https://www.kela.fi/-/kotikunnattomat-potilaat-ja-koronaviruksen-hoito-muutos-ohjeistukseen