Iäkkäiden perhehoito
Tutustuin iäkkäiden perhehoidosta oleviin verkkosivuihin sekä osallistuin kunnassa järjestettyyn hankeinfoon, jossa haettiin perhehoitajia Pohjois-Savon kuntien alueelta. PerhEke-hanke (Perhehoito Elinkeinona 2018 -2020) toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Hankkeen tavoitteena on lisätiedon jakaminen perhehoidosta elinkeinona, ikäihmisten hoiva-ja asumismuotona sekä koulutus- ja tukimallin rakentaminen alueelle. Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 perhehoitajaa ja noin 1300 hoidettavaa. Kotikunnassani iäkkäiden perhehoitopaikkoja on kaksi. Perhehoitoa säätelee perhehoitolaki, jossa määritellään perhehoito sekä tiloista, hoidettavien määrästä, perheen soveltuvuudesta ja koulutuksista. Perhehoitolaki on sama myös lasten osalta, joten siinä ei erotella lapsia ja ikäihmisiä, jotka kuitenkin tarvitsevat erilaisia toimitiloja ja virikkeitä. (Perhehoitolaki 2016.)
Perhehoito määritellään kotihoidon ja ympärivuorokautisen laitoshoidon välimuodoksi, ehkä juuri tuon takia perhehoitopaikkojen määrä ei ole lähtenyt lisääntymään. Perhehoitoon valitun tulee pärjätä yhden ihmisen avun kanssa, nukkua yönsä hyvin, kokea olonsa yksinäiseksi ja olla muistisairauden helpoimmissa vaiheissa. (THL 2020.) Mietinkin, että osaako palveluohjaus ohjata oikeanlaisia asiakkaita perhehoitoon, siten että se palvelee kaikkia osapuolia. Perhehoidossa asutaan tavallisessa kodissa perheenjäsenenä ja osallistutaan normaalisti perheen toimintoihin oman kyvyn mukaan, mielestäni tilat vaativat paljon muutoksia, jotta ne useammassa tapauksessa soveltuvat iäkkäiden asumiseen. Vaikka perhehoito nähdään kunnissa laitospaikkojen rinnalla kevyempänä vaihtoehtona, osataanko sitä markkinoida oikein iäkkäille ja heidän perheilleen. Perhehoito on iäkkäiden hoitamisessa vielä uusi, joten sitä kohtaan on ennakkoluuloja. PerhEke-hankkeen avulla haetaan maaseutukuntiin uutta elinkeinoa maatalouselinkeinon vähennyttyä sekä iäkkäiden määrän kasvaessa. (PerhEke 2020.) Maaseudulla tarvitaan uusia elinkeinoja ja toisaalta iäkkäille tarvitaan hoitomuotoja, jotka tukevat heidän omatoimisuuttaan ja pitävät heidät pidempään toimintakykyisempinä. Perhehoito voi olla siihen yksi mahdollisuus. Tämä edellyttää erilaisten ennakkoluulojen poistamista palveluohjauksesta, asiakkailta ja heidän omaisiltaan, sekä lisää uusia perhehoitopaikkoja kuntiin.
Perhehoitolaki 2016, Finlex https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150263, luettu 29.4.2020
Kiteen evankelinen opisto 2020, http://www.kiteenkansanopisto.fi/Hankkeet/perheke, luettu 28.4.2020