Kommentoitavat raportit

Iäkkäiden perhehoito / raportti

Iäkkäiden perhehoito / raportti

by Liisa Maarit Raatikainen -
Number of replies: 2

Iäkkäiden perhehoito

Tutustuin iäkkäiden perhehoidosta oleviin verkkosivuihin sekä osallistuin kunnassa järjestettyyn hankeinfoon, jossa haettiin perhehoitajia Pohjois-Savon kuntien alueelta. PerhEke-hanke (Perhehoito Elinkeinona 2018 -2020) toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Hankkeen tavoitteena on lisätiedon jakaminen perhehoidosta elinkeinona, ikäihmisten hoiva-ja asumismuotona sekä koulutus- ja tukimallin rakentaminen alueelle. Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 perhehoitajaa ja noin 1300 hoidettavaa. Kotikunnassani iäkkäiden perhehoitopaikkoja on kaksi. Perhehoitoa säätelee perhehoitolaki, jossa määritellään perhehoito sekä tiloista, hoidettavien määrästä, perheen soveltuvuudesta ja koulutuksista. Perhehoitolaki on sama myös lasten osalta, joten siinä ei erotella lapsia ja ikäihmisiä, jotka kuitenkin tarvitsevat erilaisia toimitiloja ja virikkeitä. (Perhehoitolaki 2016.)

Perhehoito määritellään kotihoidon ja ympärivuorokautisen laitoshoidon välimuodoksi, ehkä juuri tuon takia perhehoitopaikkojen määrä ei ole lähtenyt lisääntymään. Perhehoitoon valitun tulee pärjätä yhden ihmisen avun kanssa, nukkua yönsä hyvin, kokea olonsa yksinäiseksi ja olla muistisairauden helpoimmissa vaiheissa. (THL 2020.) Mietinkin, että osaako palveluohjaus ohjata oikeanlaisia asiakkaita perhehoitoon, siten että se palvelee kaikkia osapuolia. Perhehoidossa asutaan tavallisessa kodissa perheenjäsenenä ja osallistutaan normaalisti perheen toimintoihin oman kyvyn mukaan, mielestäni tilat vaativat paljon muutoksia, jotta ne useammassa tapauksessa soveltuvat iäkkäiden asumiseen.  Vaikka perhehoito nähdään kunnissa laitospaikkojen rinnalla kevyempänä vaihtoehtona, osataanko sitä markkinoida oikein iäkkäille ja heidän perheilleen. Perhehoito on iäkkäiden hoitamisessa vielä uusi, joten sitä kohtaan on ennakkoluuloja. PerhEke-hankkeen avulla haetaan maaseutukuntiin uutta elinkeinoa maatalouselinkeinon vähennyttyä sekä iäkkäiden määrän kasvaessa. (PerhEke 2020.) Maaseudulla tarvitaan uusia elinkeinoja ja toisaalta iäkkäille tarvitaan hoitomuotoja, jotka tukevat heidän omatoimisuuttaan ja pitävät heidät pidempään toimintakykyisempinä. Perhehoito voi olla siihen yksi mahdollisuus. Tämä edellyttää erilaisten ennakkoluulojen poistamista palveluohjauksesta, asiakkailta ja heidän omaisiltaan, sekä lisää uusia perhehoitopaikkoja kuntiin.


Perhehoitolaki 2016, Finlex https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150263, luettu 29.4.2020

Kiteen evankelinen opisto 2020, http://www.kiteenkansanopisto.fi/Hankkeet/perheke, luettu 28.4.2020


In reply to Liisa Maarit Raatikainen

Re: Iäkkäiden perhehoito / raportti

by Tanja Lindqvist -
Hei Liisa,

oli mielenkiintoista kirjoituksesi kautta huomata minkälaista potentiaalia ikäihmisten perhehoito tarjoaisi, ajatellen niin vanhusten kodinomaista hoitoa kuin myös mahdollisuutta toimia työllistäjänä erityisesti maaseutukunnissa. Tämä hoivamuoto ei tunnu kuitenkaan saaneen täysin jalansijaa erilaisten “hoitolaitosten” kenttään. Mainitsit, että tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 perhehoitajaa ja noin 1300 hoidettavaa eli luvut eivät ole kovin suuria suhteutettuna esimerkiksi omaishoitajien määrään, joka on 46000 henkilöä Suomessa. Onko niin, että perhehoito ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa, koska se on laitoksen ja kotihoidon välinen hoitomuoto ja näin sitä ei osata hyödyntää täydellä kapasiteetillaan, koska ei osata ajatella sen mahdollisuuksia?

Perhehoidon vahvuudeksi, erityisesti hoidettavan näkökulmasta, voidaan ajatella muun muassa pysyvät ihmissuhteet, koti elinympäristönä ja hoidon jatkuvuus, koska hoitaja pysyy samana ja tuntee hoidettavan. Perhehoidossa pystytään myös antamaan yksilöllisempää hoivaa ja huolenpitoa kuin laitoksissa. Hoidon laadullisuutta mietittäessä voisi ajatella, että perhehoidossa annetaan ikäihmiselle virikkeitä, kun tuetaan hoidettavaa osallistumaan perheen arkeen omien voimavarojen ja halun mukaan. Toisaalta tämän osallistumisen kautta pystytään myös tukemaan toimintakykyä ja edistämään samalla elämänlaatua. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat nyky- yhteiskunnan haasteita myös ikäihmisillä, niin eikö perhehoito omalla tavoin ehkäisisi tätä ongelmaa ainakin joidenkin ikäihmisten kohdalla?

Onko perhehoidon leviämisen haasteena myös se kuinka tietoa tästä hoitomuodosta tarjotaan? Uskon, että pelkkä tieto perhehoidosta ei välttämättä riitä asian eteenpäin viemiseen, vaan tarvitaan myös myönteistä asennetta perhehoidon eteenpäin viemiseksi. Perhehoitoliiton sivulta löytyy niin tietoa aiheesta kuin myös artikkeleita ja näissä kaikissa heijastuu se, että ikäihmisten perhehoidon keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen, oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun ( Perhehoitoliitto).

Mielenkiintoisen ajatuksia herättävän tarkastelun kohteen olet valinnut ja täytyy sanoa, että aihe oli itselleni uusi, en ole siihen hoitajana törmännyt työssäni eli jälleen tuli opittua uutta. Kiitos.

Perhehoitoliitto https://www.perhehoitoliitto.fi/perhehoito/ikaihmiset/kokemuksia_ikaihmisten_perhehoidosta/artikkeleita_ikaihmisten_perhehoidosta. Luettu 19.5.2020.
In reply to Liisa Maarit Raatikainen

Vs: Iäkkäiden perhehoito / raportti

by Serja Sisko Marjatta Metsnen -
Hei Liisa!

Luin mielenkiinnolla Perhe Elinkeinona 2018-2020-hankkeesta, jonka kerroit toimivan Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon alueella. Kuulostaa hyvältä, että alueella on tartuttu toimeen lisätiedon jakamiseksi perhehoidosta, joka voi työllistää ihmisiä ja antaa turvallisen asumis- ja hoivamuodon iäkkäille ihmisille. Heitä voisi olla ne, jotka eivät enää voi turvallisesti asua yksin kotona ja jotka ehkä tarvitsevat hoivaa. Koulutus- ja tukimallin rakentaminen on tärkeää, jotta perhehoito on laadukasta, turvallista ja oikea-aikaista. On tärkeää, että perhehoitoa säätelee laki, joka huomioi juuri tämän hoitomuodon tarpeet. Se, että perhehoitolaki ei erottele sitä, minkä ikäisistä perhehoidettavat ovat, saattaa aiheuttaa tilanteita, joissa esimerkiksi juuri tilat eivät takaa hoidon hyvää toteutumista kaiken ikäisillä .

Perhehoitopaikkojen määrä on pieni Suomessa. Ajatuksesi siitä, että perhehoitoon hakeutumista vähentää mahdollisesti se, että se on kotihoidon ja ympärivuorokautisen laitoshoidon välissä, on varmaankin totta. Ikäihminen, joka on vielä melko hyvässä kunnossa, ehkä yksinäinen mutta ei tarvitse paljoa apua, ei välttämättä halua hakeutua perhehoitoon. Olen aika ajoin keskustellut ikäihmisten kanssa elämästä ja toiveista vanhuuden osalta. Useassa keskustelussa on esille noussut ajatus siitä, että ikäihminen haluaa asua kotonaan itsenäisesti ja vaivaamatta ketään. Ja voinnin heikennyttyä he usein haluavat yhä edelleen elää omassa kodissa kotihoidon turvin, mutta itsenäisesti.

Perhehoidolla olisi varmasti jalansijaa, jos sitä osattaisiin markkinoida tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja oikeille ihmisille. Terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin tulisi järjestää infotilaisuuksia. Vanhusten virkistystoiminnan kautta saatu tieto palvelusta voisi tavoittaa mahdollisia tulevia perhehoitoon hakeutuvia. Perhehoito voisi olla mahdollisuus, joka tukisi omatoimisuutta ja toimintakykyä ylläpitävää elämää, kuten kirjoituksessasi mainitsit.