LAPE- akatemia/ Raportti.
Tutustuin LAPE- Akatemia 2019 hankkeeseen, joka kuului osaksi Sipilän hallituksen käynnistämää valtakunnallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). LAPE- muutosohjelman tarkoituksena oli ja on lapsi- ja perhepalveluiden uudistuminen lasten, nuorten ja perheiden tarpeita enemmän vastaaviksi. (Mattila ym 2019, THL). Erityisesti tulevaisuudessa näiden palveluiden kehittymisen, sekä samalla niiden vaikuttavan johtamisen, edellytyksenä on lisääntyvä yhteistyö ja sujuvat yhdyspinnat hyvinvointipalveluiden välillä. LAPE- muutosohjelman tavoitteena on luoda perustaa pysyville toimintakulttuurimuutoksille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävien palveluiden verkostoon. (STM, THL). LAPE- akatemialla tuettiin tämän muutosprosessin alkuun pääsyä.
LAPE- akatemia oli vuoden kestävä, koko Manner- Suomen kattava, kansalliselta taholta ohjattu ja fasilitoitu valmennusohjelma, jonka tavoitteena oli rakentaa yhteinen lapsi- ja perhelähtöinen tahtotilan muutosprosessi. ( THL, Mattila ym 2020). Ulkoisessa arvioinnissa käy ilmi, että osallistumisprosentti maakunnista oli 78% eli aivan kaikkia ei saatu osallistettua oppimisprosessiin. Tämän muutosprosessin vaatiman tahtotilan löytymiseksi järjestettiin 40 maakunnallista tilaisuutta, joihin osallistui 2336 johtamisen vastuuhenkilöä (STM). Jokaisessa maakunnassa valmennustilaisuuksia pidettiin kolme ja niiden teemoina olivat: Uudet toimintaympäristöt, Uudenlainen johtaminen ja Uusi vaikuttavuus. Tilaisuuksista saatu välitön palaute oli positiivista; tilaisuuksia pidettiin laadukkaina ja hyvintoteutettuina aikaisempaa osaamista vahvistavina kokonaisuuksina. (Mattila ym 2019). Palautteesta mielestäni heijastuu, että akatemiaan osallistuneiden kuntien ja yhteisöjen sitoutuneisuus LAPE- muutosprosessiin toiminnassaa ja akatemian käynnistyessään heillä oli jo vahva pohja jatkaa tavoitteiden juurruttamista toimintaansa. Muutoksen vaikuttavuutta pystytään arvioimaan parhaiten siitä kuinka LAPE- palveluiden asiakkaat kokevat muutoksen ja näiden tulosten näkyvyys vaatii pidemmän aikavälin tarkastelua ja arviointia.
LAPE- akatemian loppuarvioinnissa käy ilmi, että toimintakulttuurin muutoksessa on vielä kehitettävää. Muutosprosessi on laaja ja se tulee kestämään vuosia, LAPE- akatemian tarkoituksena oli muodostaa startti tälle muutokselle. LAPE- akatemian kykyä sitouttaa toimialojen henkilöstöä sen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen arvioitiin melko kriittisesti; vain 28 % loppukyselyyn vastaajista katsoi sitouttamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin. (Mattila ym 2020). Kritiikin ja kehittämisen kohteeksi nousi LAPE- ryhmän toiminta ja sen päätöksistä tiedottamiseen, vain vajaa kolmannes vastanneista koki tiedottamisen toteutuvan hyvin. Selkeitä eroja on havaittavissa kunnan eri toimialojen kesken. On huomioitava, että uuden toiminnan jalkauttamisen haasteeksi nousee aina muutosvastarinta, jonka se kohtaa ja tulee kohtaamaan. Se kuinka, LAPE- akatemian kautta, jalkautettu osaaminen ja tieto kohtaavat muutosvastarinnasta ja selviävät, siitä pystytään arvioimaan vasta tulevaisuudessa.
Lähteet:
Mattila E. & Kallio TJ. 2020. LAPE-akatemian ulkoinen arviointi Loppuraportti. STM dokumentti. https://stm.fi/documents/1271139/12191293/LAPE-akatemian+ulkoinen+arviointi_final.pdf/87e01975-7b3c-a40a-6072-7db3d97a8baf/LAPE-akatemian+ulkoinen+arviointi_final.pdf. Luettu 26.4.2020
STM. https://stm.fi/documents/1271139/1953486/LAPE+2019+toimintasuunnitelma+mka+14012019_.pdf/8fcbffa2-1ee8-8c07-925c-7ab2380c8c20/LAPE+2019+toimintasuunnitelma+mka+14012019_.pdf. Luettu 26.4.2020.
THL.fi https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-. Luettu 24.4.2020