Kommentoitavat raportit

Oppimistehtävä 1 / Raportti

Oppimistehtävä 1 / Raportti

Tanja Lindqvist -
Vastausten määrä: 2

LAPE- akatemia/ Raportti.

Tutustuin LAPE- Akatemia 2019  hankkeeseen, joka kuului osaksi Sipilän hallituksen käynnistämää valtakunnallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). LAPE- muutosohjelman tarkoituksena oli ja on lapsi- ja perhepalveluiden uudistuminen lasten, nuorten ja perheiden tarpeita enemmän vastaaviksi. (Mattila ym 2019, THL). Erityisesti tulevaisuudessa näiden palveluiden kehittymisen, sekä samalla niiden vaikuttavan johtamisen, edellytyksenä on lisääntyvä yhteistyö ja sujuvat yhdyspinnat hyvinvointipalveluiden välillä. LAPE- muutosohjelman tavoitteena on luoda perustaa pysyville toimintakulttuurimuutoksille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävien palveluiden verkostoon. (STM, THL). LAPE- akatemialla tuettiin tämän muutosprosessin alkuun pääsyä.


LAPE- akatemia oli vuoden kestävä, koko Manner- Suomen kattava, kansalliselta taholta ohjattu ja fasilitoitu valmennusohjelma, jonka tavoitteena oli rakentaa yhteinen lapsi- ja perhelähtöinen tahtotilan muutosprosessi. ( THL, Mattila ym 2020). Ulkoisessa arvioinnissa käy ilmi, että osallistumisprosentti maakunnista oli 78% eli aivan kaikkia ei saatu osallistettua oppimisprosessiin. Tämän muutosprosessin vaatiman tahtotilan löytymiseksi järjestettiin 40 maakunnallista tilaisuutta, joihin osallistui 2336 johtamisen vastuuhenkilöä (STM). Jokaisessa maakunnassa valmennustilaisuuksia pidettiin kolme ja niiden teemoina olivat: Uudet toimintaympäristöt, Uudenlainen johtaminen ja Uusi vaikuttavuus. Tilaisuuksista saatu välitön palaute oli positiivista; tilaisuuksia pidettiin laadukkaina ja hyvintoteutettuina aikaisempaa osaamista vahvistavina kokonaisuuksina. (Mattila ym 2019). Palautteesta mielestäni heijastuu, että akatemiaan osallistuneiden kuntien ja yhteisöjen sitoutuneisuus LAPE- muutosprosessiin toiminnassaa ja akatemian käynnistyessään heillä oli jo vahva pohja jatkaa tavoitteiden juurruttamista toimintaansa. Muutoksen vaikuttavuutta pystytään arvioimaan parhaiten siitä kuinka LAPE- palveluiden asiakkaat kokevat muutoksen ja näiden tulosten näkyvyys vaatii pidemmän aikavälin tarkastelua ja arviointia.  

   

LAPE- akatemian loppuarvioinnissa käy ilmi, että toimintakulttuurin muutoksessa on vielä  kehitettävää. Muutosprosessi on laaja ja se tulee kestämään vuosia, LAPE- akatemian tarkoituksena oli muodostaa startti tälle muutokselle. LAPE- akatemian kykyä sitouttaa toimialojen henkilöstöä sen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen arvioitiin melko kriittisesti; vain 28 % loppukyselyyn vastaajista katsoi sitouttamisen toteutuvan erittäin tai melko hyvin. (Mattila ym 2020). Kritiikin ja kehittämisen kohteeksi nousi LAPE- ryhmän toiminta ja sen päätöksistä tiedottamiseen, vain vajaa kolmannes vastanneista koki tiedottamisen toteutuvan hyvin. Selkeitä eroja on havaittavissa kunnan eri toimialojen kesken. On huomioitava, että uuden toiminnan jalkauttamisen haasteeksi nousee aina muutosvastarinta, jonka se kohtaa ja tulee kohtaamaan. Se kuinka, LAPE- akatemian kautta, jalkautettu osaaminen ja tieto kohtaavat muutosvastarinnasta ja selviävät, siitä pystytään arvioimaan vasta tulevaisuudessa. 





Lähteet:

Mattila E. &  Kallio TJ. 2020. LAPE-akatemian ulkoinen arviointi Loppuraportti. STM dokumentti. https://stm.fi/documents/1271139/12191293/LAPE-akatemian+ulkoinen+arviointi_final.pdf/87e01975-7b3c-a40a-6072-7db3d97a8baf/LAPE-akatemian+ulkoinen+arviointi_final.pdf. Luettu 26.4.2020

STM. https://stm.fi/documents/1271139/1953486/LAPE+2019+toimintasuunnitelma+mka+14012019_.pdf/8fcbffa2-1ee8-8c07-925c-7ab2380c8c20/LAPE+2019+toimintasuunnitelma+mka+14012019_.pdf. Luettu 26.4.2020.

THL.fi https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-. Luettu 24.4.2020



Vastaus Tanja Lindqvist

Re: Oppimistehtävä 1 / Raportti

Laura Pauliina Kernen -
Tutustuoin LAPE- muutosohjelmaan/ hankkeseen Espoon Kaupungissa ja kouluterveydenhuollossa. Hanke on edennyt kuuden kunnan yhteistyössä ja kolmessa eri kehittämiskokonaisuudessa. Espoo vastasi varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityötä koskevasta kehittämiskokonaisuudesta. Tavoitteena oli vahvistaa koulujen roolia hyvinvoinnin edistämisessä ja varmistaa, että lapset ja nuoret saavat koulussa tarvitsemansa avun ja tuen. Aihe kiinnostaa ja koskettaa, sillä toimin itse Kouluterveydenhoitajana.

Kehittäminen perustui koulujen ja oppilaiden esittämiin tarpeisiin sekä lasten, nuorten että vanhempien kokemukset huomioiden. Tavoitteena oli edistää eri palvelujen integraatiota sekä muodostaa lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta eheitä palvelukokonaisuuksia, joissa perustason tueksi saa tarvittaessa myös erityistason tuen palveluita. Kehittämisen tuloksena on syntynyt useita opiskeluhuollon toimintamalleja, jotka otetaan käyttöön hankekunnissa. Yksi kehitetyistä toimintamuodoista on opiskeluhuollon vuosikello, joka ohjaa kouluja suunnittelemaan ja arvioimaan opiskeluhuoltotyötä systemaattisemmin.

Toinen kehitetty toimintamalli ovat ryhmäkeskustelut, joissa opiskeluhuollon toimijat tapaavat kaikki uudet 7. -luokan ja toisen asteen 1. -vuosikurssin opiskelijat. Nuoret olivat toivoneet säännöllisistä tapaamisista opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Ryhmäkeskustelujen tavoitteena onkin esitellä opiskeluhuoltopalveluita ja tutustua opiskeluhuollon työntekijöihin. Näin voidaan lisätä opiskeluhuollon näkyvyyttä koulussa ja madaltaa kynnystä hakea tarvittaessa apua.

Lisäksi poissaolojen seurantaan ja niihin puuttuminen kehitettiin yhtenäinen toimintamalli. Kehittämisen tavoitteena oli vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja erityisenä painopisteenä olivat maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden erityistarpeet. Oppilashuoltoryhmä seuraa oppilaiden poissaoloja ja näin ollen pyritään mahdollisimman varahaisessa vaiheessa puuttumaan runsaiden poissaolojen juurisyyhyn moniammatillisena työryhmänä ja tarjota tukea.

Alueellinen monikielinen ja monitoimijainen vanhempainiltamalli kehitettiin, jotta myös maahanmuuttajataustaiset vanhemmat saavat laajasti tietoa suomalaisesta palvelujärjestelmästä. Malli myös madaltaa kynnystä hakeutua tarvittaessa palveluiden piiriin. Mallin mukaisesti vanhempainilloissa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistystoimen palvelut esittelevät laajasti toimintaansa. Mukana on ollut myäs kolmannen sektorin toimijat, kuten Punainen Risti sekä maahanmuuttajien tukijärjestöjä.

Hanke päättyi vuonna 2018, mutta Espoossa sen kehittäminen jatkuu ja toivottavasti kunnat pitävät tärkeän nimenomaan asten soaiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoinen yhteistyön kehittämisen. Verkostoissa ja yhteistyöllä päästään parhaisiin tuloksiin nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.



Vastaus Tanja Lindqvist

Re: Oppimistehtävä 1 / Raportti

Liisa Maarit Raatikainen -

Hyvin tiivistetty kirjoitus LAPE-akatemiasta. Itse olen 3. sektorin toimijana ollut mukana joissain LAPE-akatemian koulutuksissa ja löytänyt niistä kehitettäviä asioita. Kaiken kaikkiaan Lape-akatemia toi tietoa lisää myös maakuntien toimintaan. Minusta tässä on parasta se, että tilaisuudet videoitiin ja niihin saattaa palata vielä myöhemmin, sillä niistä on löytänyt vielä jälkeenkin päin uutta ajateltavaa.