Nuorten yleinen tyytyväisyys elämään tässäkin ikäryhmässä on hyvää eli noin kolme neljästä (75–76 %) lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Tässä ikäryhmässä pojat ovat tyytyväisempi (81-82%) kuin tytöt (68-70%), mutta eroa ei tunnu olevan siinä opiskellaanko ammattikoulussa vai lukiossa.
Elämään ollaan tyytyväisiä, mutta verrattaessa 2017 ja 2019 tutkimuksia huomasin, että yksinäisyys nostaa päätään tässäkin nuorten ikäryhmässä. 2019 vuoden tutkimuksessa pojista yksinäiseksi tuntee itsensä noin 6% ja tytöistä noin puolestaan 15-18%. Ero sukupuolten välillä on tässä osiossa merkittävä. Vuonna 2017 vastaavat luvut ovat olleet pojilla noin 6% ja tytöillä 13- 14,7% luokkaa. Pojilla kasvu prosenttiosuudessa ei ole merkittävästi aikaisempaan verrattuna, mutta tytöillä luku on kasvanut useammalla prosentilla. Terveyden edistämisen toimia tulisikin erityisesti suunnata nuorten tyttöjen syrjäytymisen ja yksinäisyyden tunteen ehkäisyyn. Koulutuksen koetaan olevan yksi keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, joten se, että tutkimus on tehty lukio ja ammattikoululaisille tukee näiden nuorien mahdollisuutta olla syrjäytymättä yksinäisyyden johdosta. On hyvä huomioida myös, että tunteakseen osallisuutta nuorelle on tärkeää jäsenyys tai kuuluminen toiminnallisiin osallisuusyhteisöihin. On siis mahdollista, että jos nuori kokee yksinäisyyttä ei hänelle myöskään synny osallisuuden kokemusta, joka voi pitkällä aikavälillä johtaa arvottomuuden- kokemukseen. Tällaisen katkaisemiseen tarvitaan niin vanhempien kuin ammattilaisten tukea. Vanhempiinsa tutkimuksen mukaan lukiota käyvistä nuorista 44,5% kokee omaavansa hyvän keskusteluyhteyden ja vastaava luku ammatti oppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla on 46,1%. Vanhempien on mahdollista luoda näille nuorille tärkeitä osallisuuden kokemuksia ja perheen tuki auttaa myös yksinäisyyden ehkäisyssä.
Nuoret naiset kokevat olevansa huonommassa terveydellisessä tilassa kuin miehet. Tytöistä 25,4- 32.6% kokee terveyden tilansa keskinkertaiseksi tai jopa huonoksi ja vastaava luku pojilla 15-16,7%. Ero on huomattava tyttöjen ja poikien välillä, mikä on huolestuttavaa. Nuorista naisista ylipainoisia on 14,5- 21,6% ikäluokasta eli huomioiden ylipainoisten määrän ja terveydentilan eivät nämä mene käsikädessä. Voisiko terveydentilaan heijastaa ravitsemus ja se, että joka arkiaamu aamiaista ei syö 53.6% ammatillisissa oppilaitoksissa ja 35,8% lukiossa opiskelevista nuorista naisista? Jäin miettimään, että korvataanko aterioita muilla huonommilla vaihtoehdoilla, joista ei saada tarvittavaa energiaa opiskeluun, joka johtaa terveydentilan huonoksi tai keskinkertaiseksi tuntemiseen. Ruokavaliolla on suuri merkitys hyvinvointiin ja jaksamiseen.
Nuorten terveyden edistämisessä on tärkeää antaa nuorelle puheenvuoro, kuunnella häntä ja sen jälkeen yrittää yhdessä nuoren kanssa tehdä suunnitelma mitkä keinot auttavat. Nuori on osallistettava omaan terveyteensä ja sen hoitamiseen.