Keskustelualue: Lukiolaisten ja ammattikoululaisten terveysongelmat ja terveyden edistäminen

Lukio- ja ammattioppilaitosopiskelijat.

Lukio- ja ammattioppilaitosopiskelijat.

by Tanja Lindqvist -
Number of replies: 1


Nuorten yleinen tyytyväisyys elämään tässäkin ikäryhmässä on hyvää eli noin kolme neljästä (75–76 %) lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä.  Tässä ikäryhmässä pojat ovat tyytyväisempi (81-82%) kuin tytöt (68-70%), mutta eroa ei tunnu olevan siinä opiskellaanko ammattikoulussa vai lukiossa. 

Elämään ollaan tyytyväisiä, mutta verrattaessa 2017 ja 2019 tutkimuksia huomasin, että yksinäisyys nostaa päätään tässäkin nuorten ikäryhmässä. 2019 vuoden tutkimuksessa pojista yksinäiseksi tuntee itsensä noin 6% ja tytöistä noin puolestaan 15-18%. Ero sukupuolten välillä on tässä osiossa merkittävä. Vuonna 2017 vastaavat luvut ovat olleet pojilla noin 6% ja tytöillä 13- 14,7% luokkaa. Pojilla kasvu prosenttiosuudessa ei ole merkittävästi aikaisempaan verrattuna, mutta tytöillä luku on kasvanut useammalla prosentilla. Terveyden edistämisen toimia tulisikin erityisesti suunnata nuorten tyttöjen syrjäytymisen ja yksinäisyyden tunteen ehkäisyyn. Koulutuksen koetaan olevan yksi keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, joten se, että tutkimus on tehty lukio ja ammattikoululaisille tukee näiden nuorien mahdollisuutta olla syrjäytymättä yksinäisyyden johdosta. On hyvä huomioida myös, että tunteakseen osallisuutta nuorelle on tärkeää jäsenyys tai kuuluminen toiminnallisiin osallisuusyhteisöihin. On siis mahdollista, että jos nuori kokee yksinäisyyttä ei hänelle myöskään synny osallisuuden kokemusta, joka voi pitkällä aikavälillä johtaa arvottomuuden- kokemukseen. Tällaisen katkaisemiseen tarvitaan niin vanhempien kuin ammattilaisten tukea. Vanhempiinsa tutkimuksen mukaan lukiota käyvistä nuorista 44,5% kokee omaavansa hyvän keskusteluyhteyden ja vastaava luku ammatti oppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla on 46,1%. Vanhempien on mahdollista luoda näille nuorille tärkeitä osallisuuden kokemuksia ja perheen tuki auttaa myös yksinäisyyden ehkäisyssä.  

 

Nuoret naiset kokevat olevansa huonommassa terveydellisessä tilassa kuin miehet.  Tytöistä 25,4- 32.6% kokee terveyden tilansa keskinkertaiseksi tai jopa huonoksi ja vastaava luku pojilla 15-16,7%. Ero on huomattava tyttöjen ja poikien välillä, mikä on huolestuttavaa. Nuorista naisista ylipainoisia on 14,5- 21,6% ikäluokasta eli huomioiden ylipainoisten määrän ja terveydentilan eivät nämä mene käsikädessä. Voisiko terveydentilaan heijastaa ravitsemus ja se, että joka arkiaamu aamiaista ei syö 53.6% ammatillisissa oppilaitoksissa ja 35,8% lukiossa opiskelevista nuorista naisista? Jäin miettimään, että korvataanko aterioita muilla huonommilla vaihtoehdoilla, joista ei saada tarvittavaa energiaa opiskeluun, joka johtaa terveydentilan huonoksi tai keskinkertaiseksi tuntemiseen. Ruokavaliolla on suuri merkitys hyvinvointiin ja jaksamiseen.

 

Nuorten terveyden edistämisessä on tärkeää antaa nuorelle puheenvuoro, kuunnella häntä ja sen jälkeen yrittää yhdessä nuoren kanssa tehdä suunnitelma mitkä keinot auttavat. Nuori on osallistettava omaan terveyteensä ja sen hoitamiseen.  


In reply to Tanja Lindqvist

Vs: Lukio- ja ammattioppilaitosopiskelijat.

by Serja Sisko Marjatta Metsnen -
Huolestuttavaja on 2. asteen opiskelijoiden kyselyssä terveydentilan kokemus. Terveytensä koki huonoksi tai keskinkertaiseksi sekä lukiolaisista että ammattikoululaisista yli 20 %. Tyttöjen kokemus huonosta terveydentilasta oli suurempi kuin poikien. Psyykkisen terveydestä , mielialasta oli lukiolaisista huolissaan lähes 40%, ammattikoululaisista merkittävästi vähemmän. Ahdistuneisuudesta kärsi sekä lukiolaisista että ammattikoululaisista vajaa viidennes. Myös keskittymisvaikeudet , muistamattomuus ja oppimisen vaikeudet haittasivat vastaajia. Uupumusta koki sekä lukiolaiset että ammattikoululaiset, mutta ammattikoululaiset vähemmän.

Psyykkinen pahoinvointi on vahvasti terveyttä uhkaava tekijä. Uupunut, ahdistunut ja huolissaan omasta mielialastaan oleva nuori ei ole hyvinvoiva nuori. Uupumus ja ahdistus vie voimavaroja opiskelulta sekä vapaa-ajalta. Mielenterveysongelmat ja päihteet linkittyvät nopeasti toisiinsa. Päihteiden käyttö ja mielenterveyden ongelmat heijastuvat opiskeluissa etenemiseen ja jaksamiseen. Pitkällä tähtäimellä mielenterveyden ongelmat voivat vaikuttaa myös työllistymiseen (THL 2020).

Koulu- ja opiskeluterveydenhoito tarjoaa tukea ja apua sekä eteenpäin ohjausta (Haravuori, Muinonen,Kanste, Marttunen  2017,4). Koulun terveydenhuollon henkilölle puhuminen ongelmista voi olla helpompaa. Nuori tarvitsee kokemuksen siitä, että voi luottaa kouluterveydenhuollon henkilöön ja kuulluksi tulemisesta.  Vanhemmilla  on vastuu nuoren hyvinvoinnin tukemisesta. Herkkyys kuulla ja nähdä nuoren pahoinvointi voi olla vaikeaa tilanteissa, kun nuori pyrkii itsenäistymään. 
Opiskelijan poissaolojen seuranta ja nopeasti niihin puuttuminen vähentää poissaoloja. Varhainen puuttuminen, huolen osoittaminen opiskelijalle helpottaa tuen antamista ja hoitoon ohjaamista. Vanhemmat myös pääsevät helpommin mukaan tilanteeseen.(Haravuori, Muinonen, Kanste & Marttunen 2017, 184.) 
Säännölliset terveyskyselyt opiskelijoille ja niistä esille tuleviin ongelmiin puuttuminen, arvostavan tuen antaminen ja kuunteleminen on tärkeää estämään voinnin pahenemisen. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on menetelmiä tukea nuoria. Työntekijöitä, jotka kohtaavat nuoret, tulee kouluissa olla riittävästi, jotta nuori saa apua silloin kun sitä tarvitsee, eikä vasta viikon kahden päästä. Onko näin?

Nuorien kuuntelu ja oikea-aikainen puuttuminen ongelmiin edistää nuoren hyvinvointia, Nuoren hyvinvoinnin tukemiseen tarvitaan kotia ja koulua. Kannustus, ymmärrys ja oikea-aikainen hoitoonohjaus estää nuorta syrjäytymästä. 


LÄHTEET

Haravuori Henna ym. (2016) Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa - Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Ohjaus 20/2016, THL.

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/opiskelijoiden-mielenterveys (Luettu 1.4.2020)