Keskustelualue: 4.-5.-luokkalaisten terveysongelmat ja terveyden edistäminen

4-5 luokat

Re: 4-5 luokat

by Tanja Lindqvist -
Number of replies: 0
Hei,
huomasin, että tutkimustuloksien tarkastelussa, 4. ja 5. luokkalaisten kohdalla, olit esiin nostanut aterioinnin ja erityisesti aamupalan syömättömyyden. Vanhemmuus on haastavaa nyky- yhteiskunnassa ja Liisa olitkin ilmaissut asiaa "vanhemmuus on hukassa ja ruokailua ei pidetä tärkeänä". Jäin pohtimaan voiko tähän vaikuttaa, että jos vanhemmat eivät itse halua esimerkiksi syödä aamupalaa ja eivät he halua "pakottaa lastakaan syömään" vai eikö ajatella, että ”aamupalalla on merkitystä lapsen vireyteen ja oppimiseen suhteutettuna"?
Nyky- yhteiskunnassa tiedon eteenpäin saanti on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin ja Lasten terveysongelmien ehkäisyys löytyy internetistä paljon helppoa tietoa monessa muodossa esim. Kuluttajaliittolla on Youtube- videoita ja Terveyskylän lastentalo.fi- internet sivustolla löytyy tietoa lasten ravitsemuksesta ja sen opettelusta käytännön esimerkein (viikko ruokalistoina yms.). Materiaalin löytäminen ei ole suurin ongelma, mutta jos sen tärkeyttä ei osata ajatella haetaanko tietoa? Netti tiedonhaussa se miten haetaan, vaikuttaa minkälaista tietoa löytyy. Itse esimerkiksi löysin ”nuoret ja aamupala”- haulla MTV- uutisten sivuston, jossa biokemian professori Breakfast is a Dangerous Meal -kirjan kirjoittaja Terence Kealey,, kommentoi, että "hän ei usko, että aamupalasta olisi erityistä hyötyä lapsille" ja että "lasten pakottaminen aamupalan syöntiin on yksi pahoinpitelynmuoto". Linkki https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asiantuntija-vaittaa-on-vaarin-pakottaa-lapset-syomaan-aamupalaa/6376042#gs.1ze781.

Itselläni ei ole kosketuspintaa työskentelystä tämän ikäryhmän ja heidän vanhempiensa kanssa, mutta jäin miettimään pitäisikö koulujen ja terveydenhuollon ammattilaisten antaa vanhemmille ohjausta siihen, mistä löytyy "oikeanlaista tietoa" ravitsemuksesta ja painononhallinnasta. Työskennellessäni terveydenhuollossa, syöpä- diagnoosin saaneiden asiakkaiden kanssa keräsimme yhdessä useiden ammattilaisten kanssa listan "ns. turvallisista" sivustoista, joilla kehotimme asiakkaita pysyttäytymään lisätietoa hakiessa. Yritimme näin antaa asiakkaille mahdollisuuden turvallisesti hakea kaipaamaansa lisätietoa. WHO on tavallaan ottanut kantaa oikeanlaisen ravitsemuksellisen tiedon tuottamiseen "Guidance on ending the inappropriate promotion of foods for infants and young children" -ohjeistuksessaan jo 2016 eli selvästikin tietoa tulee suodattaa ammattilaisten toimesta.

Laitoit myös, että "aikuisten tarve näkyy lapsissa". Voisiko tämä johtue siitä, että esim. harrastuksissa ryhmänvetäjät antavat vastuullisen ja luotettavan aikuisen - mallin? Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore on kommentoinut Aamulehden haastattelussa (23.11.2017), että "vanhempi voi kohentaa lapsen itsetuntoa yksinkertaisella tavalla: Olemalla itse tyytyväinen itseensä". Mietin, että harrastustenvetäjät usein harrastustilanteessa ovat osaajia ja antavat kuvan, että "tää on kivaa ja mun juttu" ja nuori kokee voivansa samaistua tähän. Tutkimuksissa yhtenä itsetuntoa kohentavaksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi tekijäksi nuorilla katsotaan erityisesti myönteiset vuorovaikutussuhteet perheen ulkopuolisin aikuisiin. Cacciatore mainitsee myös, että nuoren itsetunnonkohottamiseksi "riittää, että lapsi tulee säännöllisesti nähdyksi ja kuulluksi" ja jäinkin miettimään, että voisiko tuo aikuisten tarve olla sitä, että jos kotona olevilla aikuisilla ei ole aikaa haetaan tätä "nähdyksi tulemista" muilta aikuisilta aktiivisesti? Erityisesti syrjäytymisriskissä oleva nuori tarvitsee myönteistä vuorovaikutusta ja tukea niiltä aikuisilta, jotka ovat tekemisissä hänen kanssaan. kanssaan

Hyvin kirjoitettua tekstiä, jossa nostettu asioita selvästi esiin. Pohdintasi laittoi ajattelemaan ja hakemaan tietoa asioista.

Terveisin,
Tanja